Oho! Nyt tuli lähtö

...nimittäin uuteen blogiin! Halukkaat klikkaa itsensä tänne.

EDIT: UPS! Nyt pitäisi toimia. ;)

Oi nam!

Butter London - Yummy Mummy

Butter London - Snog

Molemmat lakat uudesta äsken löytämästäni, herkulliselta vaikuttavasta webstoresta Bath & Unwind. Tuota sivustoa täytyy selailla joskus ajan kanssa! Nämä lakat löytyvät muuten myös uudesta suomalaisesta nettikaupasta nimeltä Candy Shop, lakkojen värit vaan näkyvät paljon selkeämmin B&U:sta. Lakoista ensimmäisen, Yummy Mummyn, muuten uhotaan sopivan jokaiseen ihonväriin, tämä olisi kiva testata kaveripiirissä!

Sitten parit nannat Pearls For Girlsiltä, näillä on sekä tosi kivoja että tosi, no, ei-mun-makuun-olevia koruja, nää arvattavasti edustaa sitä ekaa liigaa.

Pearls For Girls - Kruunusormus

Instant aww-reaktio! :D

Pearls For Girls - Sydänkorvakorut (halkaisija 0,9 cm)

Okei, mä en ehkä toivu enää ennalleen tän korviskuvan jälkeen... Must have! <3

Mitä piditte pienistä herkkupoiminnoistani?

Oon vähän lämmöissä nyt (mulle ei "onneks" nouse oikein koskaan kunnolla kuume), ja nukuin viime yönä laskujeni mukaan sen viitisentoista tuntia! Silti väsyttää jo taas, joten taidan mennä iltapalalle ja (meinasin kirjoittaa kotiin) sekoilemaan sänkyyn.

Öitä!

P.S. Suuria haaveita taas pienen blogini suhteen...

Eviva Espanja!

Mä olen viime aikoina pitänyt todella pitkää taukoa kirjoittamisen lisäksi blogien luvusta, varmaan pisintä ikinä sen jälkeen, kun aloin joskus 2009 niitä seurata. Tähän on syynä ollut sekä laiskuus että kiire. Nimittäin haluaisin saada kaikkien seuraamieni blogien rästissä olevat kirjoitukset luettua, ja siihen voi mennä melkoinen tovi, jos taukoa on viikonkin verran. Huomaan selvästi tämän aiheuttaneen tietynlaisen tyhjiön sisälläni, seurattavista kirjoittajista tulee ikään kuin tuttuja, joiden kuulumisia on kiva lukea ja myötäelää, sekä saada inspiraatioita mm. muodin ja sisustuksen saralta. Lisäksi koska olen tällainen... verbaaliperverssi (miten sitä nyt kaunistelisikaan?), saan vatsalihasteni kera huomattavaa tyydytystä taitavasti kirjoitetusta tekstistä. No, kyllä ainakin muut blogeja seuraavat tietää, mistä puhun. :)

Marion - Eviva Espanja

Ei mulla tässä muuten sen suurempia kuulumisia, kuin että runsaan viikon päästä tosiaan lähdetään poikaystävän, hänen veljensä (arvontavoiton johdosta) ja muutaman muun tyypin kanssa Espanjaan viikoksi "mökkeilemään"! Tää on mun eka kunnollinen ulkomaanmatka ever, ja voin lievästi sanottuna olla vähän pähkinöinä!!! 8) Siellä on kuulemma vielä poikkeuksellisen lämpimät säät olleet vuodenaikaan nähden, kivaa. Saa nähä vaan miten selvitään menomatkasta, se kun kestää yhteensä melkein vuorokauden... :D Ja pakkaaminen pikkasen jännittää, mä olen se tyyppi, joka ottaa viikonloppureissulle vähintään jäkiskassillisen tavaraa. *syvä huokaus*

Ootteko te matkustelleet mua enemmän, ja onko matkoja tiedossa tälle vuodelle? Onko antaa jotain hyviä vinkkejä, johon pitäisi varautua? Muutama potkukin pepulle voi tehdä ihan hyvää! :)

P.S. Olen kuukausitolkulla vääntänyt Beauty Bayn mokaaman tilauksen kanssa, ja niiden piti maksaa lopulta rahat takaisin mun tililleni; mitään vaan ei ole vielä kuulunut, vaikka maksu tapahtui 28.12.(2011, ehhehee ;)), ja se luvattiin näkyvän kolmen päivän sisällä. Lisäksi en saanut mitään selvitystä siihen, miksi asia on venynyt niin pitkäksi. Eipä tarvitse siitä puljusta enää mitään tilata. :/ Miten teidän ostelut ovat sujuneet ulkomaisista nettikaupoista, ja lähinnä kiinnostaa vielä ne (ongelmallisemmat) palautustilanteet.

P.P.S. Se Spyro on muuten vedetty läpi jo! Ongelma oli lopulta hilllittömän yksinkertainen, ja peli ihan paras kimppapelattavaksi poikkiksen kanssa. :) Eli jos etsitte hyvää ei-taistelu -kaksinpeliä PS2:lle, suosittelen lämpimästi!! Pientä puuduttavuutta taisteluissa välillä on, mut yleisesti tykkäsin todella paljon (yksin mä sen vahingossa läpi pelasinkin, auts...). :)

Viime vuodesta

Luin Oprin blogista tämän huolella tehdyn koosteen hänen viime vuodestaan, ja itselläkin alkoi tehdä mieli askarrella samanmoinen. Nyt vaan olen poikaystäväni luona niin kuvia en saa, mutta voisin kyllä muuten alkaa luonnostella... Viime vuosi oli meinaan aika muutoksellinen ja hieno. :)

Heissulivei!

Tänään on P:n kanssa...
* ihasteltu kaunista auringonpaistetta ikkunasta
* hengailtu (= löhöilty)
* pelattu Herdy Gerdyä (bad, Bad mistake, se peli saa hulluksi!)
* nautiskeltu terveys-mozzarellapizzaa
ja nyt aletaan katella Walking Deadia. Iik! Hyvää vuotta 2012!

Hyvää Joulua kaikille! :)

© P.N.

Merkkejä elosta

Hei! Kyllä täällä vielä hengissä ollaan, jos jotakuta saattoi asia epäilyttää. On vaan ollut kaikenlaista kiirettä, ja vähän huolta terveydestäkin, niin on tämä jäänyt. En ole edes kerinnyt pahemmin lukemaan muiden blogeja, mikä on jo todella huolestuttavaa! Tällä hetkellä kamppailen mystisen selkäongelman kanssa, jota ensin epäiltiin kahden lääkärin toimesta välilevytyräksi (välilevyn pullistuma), mutta kolmas epäilikin tänään sen olevan jotain aivan muuta. Lisätutkimuksia odotellessa koitan nyt vain pitää itseni kasassa, sekä henkisesti että fyysisesti, napsia hevosentainnutuslääkkeeni ja päästä viikonlopuksi pk-seudulle poikaystäväni luo. Kyllä voi sairasloma olla hemmetin kamalaa (niinku se nyt yleensäkään jotain juhlaa olis?), kun ei pysty ees siivoomaan. :S

Parempia kuulumisia (tai raihnaisen mamman rutinaa) seuraavaksi, toivottavasti! Miten muuten teidän joulukuu on alkanut, onko lunta maassa vai ei (täällä satoi ensilumi maanantai-iltana, nyt jäljellä on sotkuiset muistot)? Toivo edes hitusen valkeasta joulusta kuitenkin elää vielä! :)

Aikuisten välillä väkivaltaa, lasten kanssa kasvatusta?

Kuritus ei kasvata - Pissahätä

Näin kyseisen mainoksen viime viikolla sairaalassa käydessäni. Kolahti asiallisena ja kovaa.

There is a star!

(Pharao - There Is a Star)

Mä olisin tänään ansainnut vähintään pokaalin (ja vaikka jonkun kivan rahapalkinnonkin!), sillä selviydyin eräästä erittäin epämiellyttävästä tutkimuksesta jo toistamiseen. Kun astuin toimenpidehuoneeseen, meinasin revetä; jo valmiiksi nälkiintyneenhysteerisen mieleni oli räjäyttää havainto siitä, että toimenpiteen suorittava lääkäri muistutti ensi näkemältä Laitelan Ismoa! Loin äkkiä hämmennyksestä polttelevat silmäni lattiaan, ja nostettuani ne päädyin lääkärin näyttävän sittenkin ihan ookoolta (eikä Ismossakaan mitään vikaa ole, en vain halua hänen tohtoroivan minua), näytettyään ensin hetkisen vielä Timo Soinilta, Mikko Alatalolta ja ripauksen Mike Myersiltäkin. Ei tässä muuta tällä kertaa, kuin että hengissä ollaan, ja kuka sen sankarikissan hännän nostaisi jollei kissa itse... MAU! :)

P.S. Ketään muuta, joka inhoaa sydämestään Tele Finlandin sinisen rotan "Hinnat alas!" -vikinää?`HRHHH! :S

Lauantaipäivän puhteita

Tänään on ollut aika pelipainotteinen päivä. Oon tahkonut (no minäpä päivänä en...) Nokiani Block'dia ihan niin jännetuppitulehduksen takaa, että sain tehtyä siihen Pikapeliosioon uuden enkan, 639,691 (vanha yber-ennätys oli 406,686, muut kolmensadantuhannen luokkaa). :) Pelasin sitä koko telkkarissa ääneen päässeen Bridezillas-jaksollisen ajan (ja vähän ylikin), ja keräsin oikeen pahoinvointienergiaa, kun kuuntelin niiden todellisuudesta vieraantuneiden morsakkojen uskomatonta päänauontaa. Mut en voinut kanavaakaan vaihtaa, kun sit oisin todennäköisesti menettänyt peliotteeni, oli siis vain alistuttava.

Siinä Block'd-sessioiden välissä etenin vähän aivan nappiostokseksi havaitsemassani Sly kakkosessa (kirpparilta neljällä eurolla, neljällä eurolla!!), Afrikasta (?) Intiaan, ajasta en osaa sanoa, kun haihtui kaikki tajut siinä samalla. Voi miten jaksankaan ihastella sitä, miten kyseiseen peliin on jaksettu paneutua, vaikken nyt mikään pelientuntijaguru olekaan (pelihistoriani sijoittuu suurimmaksi osaksi vanhoihin PC-peleihin ja 8- sekä 16-bittisen Segan natkutukseen. Niin ja tietty teinivuosien PS1:sen potkulautapeliin, Spyroon ja muihin!). Ainakin voin sanoa, että tää on yks parhaimmista (jollei paras) peli, jota olen pelannut.

Leipautin myös huomiseksi triplasuklaacookiet tällä reseptillä, ja ihan hyvännäköisiä (maun tarkistus vielä jäähtyneenä uusiks, kun eka keksi maistui kalalta) näytti tulevan (hieman liian tummaksi osa pääsi, ja pidin sen 10 minuuttia). Täytyy seuraavalla kerralla tarkkailla kypsymisaikaa. Niin, meinasin siis tehdä niitä ensi viikonlopuksikin lahjaksi eräisiin tuplajuhliin. Hmm. Millaistakohan Tupla ois näissä..? (veikkaan, ettei välttis kuitenkaan!)

Kivat loppuehtoot! :)

Favicon

Hei ihmiset! Väkersin itselleni faviconin, mutta se ei tunnu näkyvän. Näettekö te jotain muuta, kuin Bloggerin perus valkoisen b-kirjaimen oranssilla taustalla? Todennäköisimpinä vaihtoehtoina ovat maitolasi tai kirjain S.

7 kk

Vanilja-suklaa-mansikkajädeä ja ranskanpastilleja kahvi- ja minttukermaliköörissä. (NAM!)

Kirpputorin antimia

Käytiin eilen poikaystävän kanssa parilla kirpputorilla. Viimeisen kymmenen vuotta olen havitellut Pleikkari Kakkoseeni joitain kivoja seikkailupelejä, ja nyt sitten tärppäs! Rayman ja Ratchet & Clank löytyivät uskomattomalla tuurilla samalta kirpparilta, joka oli mullekin uusi paikka. Gran Turismo 3 oli selkeästi joutunut jonkun poikaraasun hyllystä tyttöystävän myymäksi (hintalapun käsialasta tehtyä salapoliisityötä), ja tuikkivasilmäisen muruseni kehuarvioiden johdosta peli sai uuden kodin luotani.

Kummelista nyt ei tarvitse varmaan edes mainita (paitsi että 2/4!!). ♥

Toiselta kirpparilta löytyi äidilleni halkokassi, parittomalle Ikean sydänlakanalleni pari (what are the odds?! Enää tyynyliina puuttuis ;)) ja viimeisenä herkkuna täpinöitynyt poikaystäväni johdatti mut hyllylle, josta irtosi kympillä peeäskakkosen ohjaimia. Ja puoli kirpparia aiemmin totesin, miten siistiä ois kun löytäis vielä toisen ohjaimen pleikkariini. :D Hyvä keikka! :)

(Tai no vähän ehkä jäi kaivelemaan myöskin kympillä tarjolla ollut Crash Bandicoot [uutena], mutta maybe some other time...)

P.S. Piti muuten esitellä viime postauksen leppiskynnet paremmin, mut en ehtinyt ottaa parempia kuvia ennen muutamaa traagista pään menetystä. Ne oli ehkä mun eniten kehuja saaneet kynnet ikinä! :D

Ladybug

Tämä kuvassa esiintyvä on ihan kiltti yksilö, vaikka näyttääkin vähän häijyltä. Minä taas näytän tällä hetkellä varmaan suhteellisen höntiltä, ja se kyllä kuvastaa olotilaanikin, meinais meinaan joku flunssa iskeä! Onneks saan jo huomenna yhden takuulla innokkaan personal-hoitajan kotiini. ;)

P.S. Muki on ihanaa Iittalan Taikaa, jonka lunastin puoleen hintaan K-kauppani leimakeräilykampanjasta. Neljään desiin mahtuu mukavasti ehtooteet.

Ihan vaan lyhyesti

Kävin tänään (eilen, mutta kun en ole vielä käynyt nukkumaan) hakemassa korjatun renkaan, ja kysäisin korjaajamieheltä, osaisiko hän sanoa, mitä oli tapahtunut. "Se oli niin muusina, ettei siitä pystynyt mitään sanomaan.", kuului vastaus. Ai hupsheijaa! Tunnustin, että olin ollut asialla, ja väritin vielä lyhyesti korjaajallekin mielikuvaani siitä, kuinka ajoin aluksi salaa (en pääse yli tästä!) talvirengastetuksi luulemallani, ohjaukseltaan traktorimaiseksi alati muuttuvammalla Puntollani ensin suuren hämmennyksen vallassa, ja kerroin tilanteen ilmeisen vakavuuden ymmärrettyäni piiskanneeni auton turvallisesti vielä viime metrit parkkiin. Hän ei virkanut tähän mitään, odotti vain kunnes poistuin saaliini kera, jotta pääsi takaisin hämyiseen työhuoneeseensa. Huokaisemaan voimakkaasti ääneen ja pyöräyttämään kunnon kierroksen silmiään, luulen. Lähdin pois ja kannoin sydän onnesta sykkyrällä ja hellin käsin renkaani pihalla jälleennäkemisestä mielissään olevaan autooni.

Aiheesta aivan toisaalle. Minulla on muuten tapana joskus luppoaikanani (esim. vessassa istuskellessa) käydä joitain jo elettyjen tilanteiden vuorosanoja läpi osittain ääneen. Tähän ei yleensä liity sen suurempaa ajatustyöskentelyä, vaan sanat tulevat lähes itsestään suusta ulos. Eikä niiden tosiaankaan tarvitse olla siis omiani, voin esimerkiksi vaikka maistella, miltä kurssitoverin mehevänkumea aamutervehdys maistuisi omassa suussani. Tilannehan saattaa muuttua noloksi siinä kohtaa, jos joku ulkopuolinen kuulee irralliset heläytykseni, eikä ymmärrettävästikään ymmärrä niiden yhteyttä yhtään mihinkään (tai vielä pahempaa; tunnistaa omat sanansa suustani). En tarkoitalla tällä mitään sen kummempaa (tai sitä en ainakaan itse tiedä), ja sanoisin tämän tavan periytyneen isältäni. Nyt kiinnostaisikin, onko täällä muita yksinmakustelijoita?

Max 80 km/h

Tänään se sitten tapahtui, yksi pelkofantasioistani. Ei onneksi aivan sellaisena, millaiseksi olin sen kauhuissani kuvitellut, mutta siis autostani puhkesi rengas kesken ajon. Olin matkalla hoitamaan asioitani, ja kävin kotini kautta hakemassa pari tärkeää lappua. Kotoa lähdettyäni aloin suhteellisen pian tuntea outoa raskautta ohjauksessa, ja soitinkin kotiin ja kysyin äidiltä, ettei isä olisi salaa vaihtanut talvirenkaita Puntoon (todennäköisyys hyvin suuri, varsinkin kun mut on nykyään jo opetettu vähän itse [auttamaan] vaihtopuuhassa). No eipä ollut, äiti tuhahti selkeästi miettien, että mitä se tyttö taas hourii. Väitin edelleen kiven kovaan vaistoavani, että auto on outo, kuin traktoria (jota en ole btw ajanut koskaan itse) ajaisi.

No, pääsin varmaan kymmenisen kilometriä eteenpäin, ja auto kangistui kangistumistaan. Siinä kohtaa tajusin, että nyt on päästävä jonnekin pois tieltä, eikä perille tällä ajolla päästäisi. Lähelläni oli onnekseni katsastusasema, josta minäkin lähdin muinoin (köh!) inssiajoani suorittamaan, ja sain jo pomppivaksi ryhtyneen, huutavan autoni rukoilevilla ajatuksilla ja pyhällä hengellä selviämään edessä olleista valoista, ja piinallisen ~200 metrin jälkeen Punton jotakuinkin ruudun reunojen sisälle parkkeerattua. Eipä olisi tullut tyylipisteitä tästä, jos oltaisiin oltu inssiajossa. Soitin lievän hysterian pauloissa taas kotiin, enkä uskaltanut edes käydä ensin katsomassa, oliko kumi puhki, vai oliko mukanani kenties raahautunut jokin raato. Asian laita kuitenkin selvisi pian, kun joku rauhallinen naisihminen (oletukseni mukaan inssi- tai openainen) käveli auton keulan edestä ja tuli koputtamaan lasiini todeten, ettei autolla sovi ajaa enää tippaakaan, sillä eturengas oli aivan tyhjä. Kiitin tiedosta ja välitin tämän puhelimessa äidistä isäksi muuttuneelle keskustelijalle, ja hetken juonittuamme sovimme vanhempieni lähtevän hoitamaan Punton kuntoon, ja minun laittavan tossua toisen eteen, jotta pääsisin hoitamaan asiani. Eräs mies tuli vielä varovaisen kohteliaasti kertomaan minulle, että katsastusrakennuksen toisessa päässä oli korjaamo, josta saisin heti varmasti apua. Tajusin kiihtymykseltäni sentään kiittää häntäkin.

Puhelun jälkeen pyörin hetken typertyneenä auton ympärillä, ja tuijotin littaantunutta kumia. Kuten tekstin alussa mainitsin, olen kauhulla miettinyt aina tilannetta, jossa rengas puhkeaisi kesken ajon, ja olen visioinut auton lentävän komeassa kaaressa pientareelle (tai vaihtoehtoisesti vastaantulevien kaistalle) ruttaantumaan, ja siinä kuvassa eivät kunnian kukot laulaneet taustalla, eikä hyvä totisesti heilunut. Joten onneksi tämä kävi näin. Ja nyt, eikä esimerkiksi silloin, kun olen matkalla poikaystäväni luo/kotiin sieltä. Nuorempana olisi varmasti nolottanut se auto-opejen rivistö, joka voivotteli auto-poloseni kohtaloa taustalla, mutta minusta se oli melko hellyttävää. No myönnettävä se on, että päin en sentään kehdannut katsoa.

Huomenna ensin kurssille, ja sitten hakemaan korjattu rengaspotilas kotiin. Saapa Puntokin etukoivestaan pois sen nolon punaisen kengän, jossa on vielä joku ikävästi menoa rajoittava maksimi-ajonopeustarra.

Kissan kanssa sienimetsällä

En ole koskaan vielä pahemmin oppinut pitämään sienistä (paitsi metsästäjänleikkeessä!), mutta päätin aloittaa paremman tutustumisen keräämisen muodossa. Lähimetsälle lähti kaveriksi kollikissa Patu.

Löytyihän niitä suppilovahveroita! Sain isältä hyvän vinkin mistä lähteä katsomaan, ja hän tuli vielä itse tohkeissaan perässäni hetken kuluttua näyttämään. Illalla äiti paistoi pienen erän sipulin kanssa, ja oli kuulemma niin hyvää, ettei olla voikaan. Itse en voi nyt paistettuja maistaa, mutta keittiöistä leijailleen tuoksun perusteella uskon joka sanan!

Luin jälkeenpäin, sienien kökötettyä tuntikausia keittiön pöydällä ämpärissään, että sienet tulisi käsitellä mahdollisimman pian keräyksestä (perkauksen olisi hyvä tapahtua jo metsässä ennen keräilyastiaan päätymistä), ja muovipussiin/-ämpäriin ei saisi missään nimessä keräillä. Ups. :D

Tummia pilviä

Yona - Pilvet liikkuu, minä en.

Pääsin itse tunti sitten ensiavusta kohta viikon enemmän tai vähemmän jatkuneiden vatsakipujen yllyttyä iltaa kohden. Jotain voitiin jo sulkea pois, mutta tutkinnat jatkuvat huomenna. Sen jälkeen kuulin puhelimessa, että eräs sukulaiseni on vakavasti sairas, ja viettämässä ehkä elämänsä viimeisiä päiviä sairaalassa...lisäksi hänen puolisonsa jäi junan alle autonsa kanssa, mutta selvisi siitä muutamalla naarmulla. Tummia pilviä ja enkeleitä liikenteessä.

Essie - Topless & Barefoot

Löysin tovi sitten tän ihanan ujon, hennosti mansikkaisen suklaapirtelön värisen Essien lakan Myllyn Apteekin alelaatikosta, jossa kaikki tuotteet oli 5 euroa per kipale. Seuraavana päivänä saman kokoiset lakat oli taas 6 e/kpl. Pieni ero, mut kyllä maistu makoisalta! ;)

Topless & Barefoot näytti pullossa hieman epäilyttävältä, ja mietinkin huolella, viitsinkö vitostani siihen tuhlata. No onneksi viitsin, se on meinaan aivan ihana! Kuvasta ei välity oikea värisävy, mut voin kertoa, et tää on eka nudelakka ever, joka sopii mun kalpeille käsilleni kuin lokit torille. :)

Näyttääpä vähän kuolleelta. :D

Kynsillä / On my nails: Essie: FBBC :: 2 x Essie: Topless & Barefoot :: Seche Vite

Sain äsken siivoiluni tältä päivältä loppuun, ja kerkesin tulla vähän täällä käymään ja lukaisemaan muutamat postaukset läpi. Vitsi mikä rikkaus blogit on! Ja aika rikkaus elämässäni on sekin tyyppi, joka huomenna illalla tänne saapuu... :)

Mut näihin tunnelmiin, oikeesti mulla on kova ikävä blogia jo, mut nyt nää kurssihässäkät ja muut on jatkaneet tätä taukoa, kyl mä kuitenkin vielä palaan! Ainakin kynsilakkojen merkeissä jollei muuten. ;) Huomenna ois työturvallisuuskoulutus, ja onneks tarkistin osoitteen, olisin meinaan lähtenyt aivan väärälle puolelle kaupunkia... Ei muuta ku måt sängen (eller någon?!)!

Heijaa

Mii lausi plok-wraitör. Mii staatid a coors this Mandei. Mii kana tell moar sam otö dei, nau mii kou tu sliip.

p.s. Mii 25 nau, mii ould.